Riihimäen Seudun Vasemmistoliitto ry

Aluevaalien ehdokasesittelyt 2022

180 SARI AUVINEN
Olen Sari Auvinen, 48- v sairaanhoitaja. Toimin sairaanhoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalassa.
Nuoresta saakka olen toiminut aktiivina ammattiyhdistystoiminnassa. Liityin jo ensimmäisissä kesätöissä silloiseen HRHL:oon, siitä luonnollisena jatkumona PAM: iin. Ammattialan vaihdon yhteydessä siirryin Tehyn jäseneksi. Aktiivina olen toiminut alueluottamusmiehenä Raha-automaattiyhdistyksellä. Ammattiosastojen hallitustoiminta on tutuksi sekä PAM:ssa että Tehyssä.
Olen aina ollut kiinnostunut vaikuttamisesta ja halunnut oppia lisää politiikasta. Vasemmistoliitto vastaa arvojani ja kohtaa taustani kanssa, ja siksi liityinkin jäseneksi syksyllä 2020. Syyskokous valitsi minut Riihimäen Seudun Vasemmistoliitto Ry: n puheenjohtajaksi 2021.
Viime kuntavaaleissa minut valittiin Hausjärven kunnan valtuustoon ja olen myös sivistyslautakunnan jäsen. Kuulun maakuntahallitukseen varajäsenen ominaisuudessa.
Olen ollut koko ikäni asiakaspalvelutyössä ja olen siinä parhaimmillani. Päätin toteuttaa aikuisiällä vielä haaveeni ja valmistuin elokuussa 2019 sairaanhoitajaksi. Edelleen siis teen asiakaspalvelutyötä, ihmisten kohtaamista, läsnä olemista ja kovaa työtä.
Olen vahvasti tunneihminen. Peräänkuulutan oikeudenmukaisuutta ja tasapuolista kohtelua. Siksi lähdin ehdolle historiallisiin maakuntavaaleihin. Haluan, että hyvinvointialueilla palvelut pysyvät ihmistä lähellä joustavasti ja vaivatta. Sote alan kriisi pitää saada hallintaan ja on aika huolehtia riittävästä resurssista sekä henkilökunnan työhyvinvoinnista. Viimeiset kaksi vuotta ovat näyttäneet, että sote alan kriisi vaatii isot muutokset.
181 MINNA BELIK
Olen 37-vuotias riihimäkeläinen perheenäiti ja sairaanhoitaja. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Riihimäellä, toimin sivistyksen ja osaamisen lautakunnan puheenjohtajana ja olen kaupunginhallituksen varajäsen. Lisäksi olen lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmässä sios-lautakunnan edustajana. Kuulun myös Tehyn paikallisen ammattiosaston hallitukseen ja toimin tällä kaudella sen sihteerinä.
Perheeseeni kuuluu 3- ja 6-vuotiaat lapset sekä AMK-opintojen lisäksi omaa yritystä pyörittävä aviomies. Työurani olen toiminut julkisella puolella sosiaali- ja terveydenhuollon eri kentillä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kotihoitoon. Pisimpään työskentelin terveyskeskuksen kiireellisen hoidon yksikkö Pulssi77:ssa. Kaksi vuotta sitten siirryin tk:n kiireettömälle vastaanotolle.
Ensimmäinen aluevaltuusto tekee isoja päätöksiä tulevan hyvinvointialueen palveluista, missä ja miten palvelut järjestetään. Aluevaltuustoon tarvitaan ymmärrystä sote:n toiminnasta ja inhimillisiä arvoja omaavia päättäjiä.
Itse pidän hyvin tärkeänä palveluiden tasa-arvoista saavutettavuutta, vaikuttavuutta, oikea-aikaisuutta. Panostamalla riittävän nopeaan hoitoon pääsyyn, voidaan hillitä myös kustannuksia. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen hoitoon pääsyn tärkeys on päivänselvää niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissakin.
Korostan myös sote-alalla työolojen ja palkkauksen parantamisen tärkeyttä. Hyvinvoiva henkilöstö on motivoitunutta ja työn tulos on varmasti laadukkaampaa ja vaikuttavampaa.
Useimmin käytettyjen sote-palveluiden tulee sijaita lähellä ihmistä. Lisäksi digitalisaation keinoin voidaan saada eri toimintamalleja asiointiin perinteisten lähivastaanottojen rinnalle. Etävastaanotoilla ja digipalveluilla ei voi kokonaan korvata perinteisiä vastaanottoja, mutta niiden tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan saada lisää resurssia lähivastaanotoille niihin tilanteisiin, kun se on tarpeellista.
Äänestämällä minua, saat aluevaltuustoon julkisen terveydenhuollon ammattilaisen, jolle ihminen on tärkein!
184 JUHA HILTUNEN
Kohta viisikymppinen, kypsä ja monissa sakeissa liemissä keitetty sote-ammattilainen. Isä, puoliso ja kuntapolitiikan aktiivi. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja YAMK ja tällä hetkellä työskentelen Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnallisessa sakko- ja lyhytaikaisvankihankkeessa, missä kehitän pyöröovivankien päihdehoitoa. Työssäni kohtaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja näen konkreettisesti heidän vaikeutensa saada hoitoa sairauteensa ja myös apua sosiaalisiin ongelmiinsa. Kun omat voimavarat ovat vähissä on meidän sosiaali- ja terveydenhuollossamme pystyttävä ottamaan heistä koppia. Nyt näin ei ole.
Lasten, nuorten ja perheiden ongelmat ovat minulle tullut tutuksi, kun olin kehittämässä Vantaan vankilan alaikäisten vankien osastoa. Tässä työssä olen verkostoitunut maamme johtavien asiantuntijoiden kanssa ja oma näkemys, miten lapsiperheitä voidaan ajoissa auttaa on vahvistunut. Tällä hetkellä olen mukana työryhmässä, joka rakentaa nuorten vankien asemaa vankiloissamme paremmaksi.
Olen myös puolueeni päihdepoliittisen työryhmän jäsen. Minulla on selkeä kuva, miten päihdepolitiikkaa olisi maassamme vietävä eteenpäin. jotta nykyinen tilanne saataisiin pikaisesti korjattua.
Luottamushenkilönä Riihimäellä olen saanut aitiopaikalta seurata sosiaali- ja terveyspalveluiden massiivista sirpaleista palveluverkkoa ja sen toimimattomuutta. Ei ole oikein, että edes kaupungin oma sotehenkilöstö ei tunne kaikkia oman kuntansa palveluita.
Henkilökunnan työhyvinvointi ja riittävä resurssointi, painopisteen siirto erikoistasolta perustasolle, todellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittaminen, palveluihin pääsy yhdellä yhteydenotolla lähellä ja nopeasti sekä ennaltaehkäisevän työn korostaminen ovat niitä teemoja, joilla koko sosiaali- ja terveys- sekä pelastussektori saadaan inhimilliseksi ja myös kustannuksiltaan pieneksi.
Meidän on katsottava koko sosiaali-, terveys- sekä pelastuspalveluita kokonaisuutena ja sijoitettava tämä kokonaisuus Kanta-Hämeeseen niin että pystymme tarjoamaan yhdenvertaiset palvelut kaikille kantahämäläisille.
185 ERJA HIRVINIEMI
ARJEN ASIANTUNTIJA, SYDÄN VASEMMALLA.
Erja on 65v sairaanhoitaja, joka on työskennellyt 43 vuotta
perusterveydenhuollossa ja edelleen jatkaa. Tämä, jos mikä antaa näkemystä siitä, miten asioita pitää hoitaa – ilman byrokratiaa ja turhia raja-aitoja.
Vaimo, äiti, seitsemän lapsenlapsen mamma ja iäkkäiden vanhempien tytär. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, sekä toiminut edellisellä valtuustokaudella Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana.
Valitse nro 185! Ei ole yhdentekevää kuka asioistasi päättää!
186 HANNA HÄNNINEN
Olen Hanna Hänninen, vankan kokemuksen omaava sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, jolle heikoimpien puolustaminen on sydämen asia. Minulle tärkeitä ovat yhdenvertaiset palvelut, joihin pääsee vaivatta iästä, asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Olen työskennellyt lähes 20 vuotta nuorten matalan kynnyksen palveluissa palveluohjaajana sekä päihdetyöntekijänä. Olen työssäni nähnyt, miten tärkeää on apua hakiessaan tulla kuulluksi ja kohdatuksi kokonaisvaltaisesti.
Palveluohjaajana ydinosaamistani on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden tunteminen ja asiakkaan tukeminen palveluprosessin alusta loppuun saakka. Siksi yksi vaaliteemoistani on palveluiden saumattomuus. Eri alojen ammattilaisten tulee tehdä tiivistä yhteistyötä yhteisen asiakkaan auttamiseksi.
Koulutukseltani olen sosionomi YAMK, ja suoritettuna on myös mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumisopinnot. Lisäksi olen ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön osaaja. Työskentelen tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministerin erityisavustajana ja olen ollut mukana sote –uudistuksen valmistelussa koko tämän hallituskauden. Uudistus ja siihen liittyvä lainsäädäntö on siis kuulunut työnkuvaani päivittäin.
Olen Riihimäen kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen. Näissä luottamustehtävissä olen päässyt näkemään läheltä, mitä haasteita nykyiseen päätöksenteon ja johtamisen päällekkäisyyteen liittyy. Uskon sote –uudistuksen tuovan ratkaisuja näihin ongelmiin, kun hyvinvointialueille saadaan talous, johtaminen ja päätöksenteko yksiin käsiin.
Nämä vaalit ovat supertärkeät, koska ensimmäiset aluevaltuutetut päättävät alueen tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta. Tarvitsemme aluevaltuustoihin ihmisiä, jotka ymmärtävät sote –palveluiden laajan kokonaisuuden sekä puolustavat sen rakentamista yhdenvertaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi meille kaikille, ei vain harvoille!
189 PIIA ISLANDER
Olen Piia Islander, 48-vuotias lähihoitaja ja media-alan opiskelija.
Lähihoitajana olen työskennellyt monenlaisissa yksiköissä, kuten päiväkodissa, vuodeosastolla, vanhusten kotihoidossa ja vanhainkodissa, kehitysvammaisten ryhmäkodissa, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä sekä päihdehuollossa.
Minulla on ollut elämäni aikana lukuisia luottamustoimia ja täällä hetkellä olen Riihimäen seudun vasemmistoliitto Ry:n hallituksen jäsen, Hausjärven 4H yhdistyksen hallituksen jäsen sekä Hausjärven kunnan sivistyslautakunnan varajäsen. Ammattiliittoni on JHL.
Omaisen saattohoitajana toimiminen ja oma sairastaminen vuonna 2019 avasi silmät sotealan kriisille. Tällöin huomasin, miten ensiarvoisen tärkeää olisi palvelujen saaminen nopeasti ja oikein ajoitetusti. Ja millaiseen pallotteluun joutuu, jos ei osaa pitää puoliaan, tai sen omaisen puolia, jonka asioista huolehtii.
Olen voimakas oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden puolustaja ja minua ohjaa maalaisjärki ja suuri sydän. Hyvinvointialueella palveluiden tulee olla lähellä ja helposti saavutettavissa kaikille tasapuolisesti. Riittävistä resursseista ja henkilökunnan työssäjaksamisesta tulee huolehtia. Tällöin asiakkaan/potilaan aito, kokonaisvaltainen kohtaaminen ja kuuleminen tulee mahdolliseksi.
Haluan että meillä on toimiva perusterveydenhuolto ja nopea, oikea-aikainen hoitoon pääsy, millä vältytään vielä suuremmilta terveydenhuollon menoilta. Erityisen lähellä sydäntäni ovat mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevat, heitä on ajettu ahdinkoon aivan liian kauan palveluita supistamalla.
Myös ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa entistä tarmokkaammin, erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollossa sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
194 SARI JOKINEN
Olen Sari Jokinen, 53-vuotias tiiminvetäjä ja vastaava sopimusasiantuntija Riihimäeltä. Työskentelen työehtosopimusneuvottelijana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ssä. Nykyisessä työpaikassani olen työskennellyt n. 13 vuotta. Koulutukseltani olen yhteisöpedagogi (AMK) ja olen suorittanut myös johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon (JYET). Olen naimisissa, asun mieheni ja kissojemme kanssa rintamamiestalossa Riihimäellä. Harrastan lukemista ja käsitöitä ja opiskelen kun siihen riittää aikaa.
Olen taustaltani ammattiyhdistysaktiivi. Aiemmalta ammatiltani olin huoltomekaanikko ja koulutukseltani elektroniikka-asentaja (YO). Työskentelin lähes 20 vuotta sairaalatekniikan parissa ja minulla oli useita työpaikkani ja ammattiosastoni sekä silloisen Metallityöväen liiton luottamustoimia. Työsuojeluvaltuutettuna toimin edellisessä työpaikassani 1996–2009 ja sen lisäksi varapääluottamusmiehenä ja luottamusmiehenä yhteensä 15 vuotta. Nykyisen työnantajani palveluksessa olen työsuojeluvaltuutettuna nyt yhdeksättä vuotta. Koulutan oman toimeni ohessa luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja muita ay-aktiiveja.
Aluevaaliehdokkaaksi lähdin sen tähden, että hyvinvointialueiden palvelut ovat meille tärkeitä koko elinkaaremme ajan. Tällä hetkellä omien vanhempieni ja appivanhempieni ollessa ikääntyneitä vanhustenhoidon ja terveyspalveluiden saatavuus on säännöllisesti mielessäni. Hyvinvointialueiden toimivuuden kannalta rahoituksen lisäksi kriittistä on osaava riittävä henkilökunta sosiaali- ja terveyspalveluissa ja pelastustoimessa sekä niiden tukipalveluissa. Henkilökunnan osallistaminen muutoksessa ja palveluiden kehittämisessä tukee jaksamista ja sitouttaa työntekijöitä.
197 JUHA KANKUS
Olen viisikymppinen pääluottamusmies Hausjärveltä ja työskentelen Riihimäen kaupungilla JHL:n pääluottamusmiehenä. Pidän itseäni eräänlaisena Sote-veteraanina, koska olen työni puolesta ollut mukana jo Paras-hankkeessa, kuntaliitosselvityksissä kuin edellisessä Oma Häme valmistelussa ja toimin nytkin JHL:n edustajana valmistelun yhteistoimintaelimessä. Uskon siis omaavani näkemystä siitä, että mitä ollaan tekemässä.
Haluan päästä aluevaltuustoon puolustamaan lähipalveluja, palvelujen oikea-aikaisuutta, matalan kynnyksen palveluja ja pitämään kustannukset kohtuullisina.
Lähipalveluja tulee olla jatkossakin tarjolla ja jokainen kunta tarvitsee oman sosiaali- ja terveyskeskuksen, useamman taajamakeskuksen kunnissa edes se ei välttämättä riitä.
Palvelujen oikea-aikaisuuteen pitää panostaa ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat tärkeitä. Palveluihin pitää päästää matalalla kynnyksellä, etenkin päihde-, mielenterveys- ja
perhepalveluihin. Palveluohjauksen pitää olla laadukasta ja asiakkaan tulee saada palvelut ns. yhden luukun periaatteella. Digitaalisia palveluja tulee kehittää unohtamatta kuitenkaan niitä, jotka eivät ole sähköisen maailman kanssa sinut. Palvelujen saatavuus pitää olla tasa-arvoista. Kustannustehokkuuteen tulee pyrkiä ja näen jatkossa tärkeäksi, että hyvinvointialueille saadaan verotusoikeus, joka lisää itsenäisyyttä sekä vastuuta talouden tasapainosta.
Pelastustoimen toiminnan turvaaminen on tärkeää. Uudistuksen isoin miinus on se, että pelastustoimen rahoitus ei ole erillään sote-rahoituksesta. Tähän pitäisi jatkossa pyrkiä,
sillä pelastustoimen karsiminen sote-kustannuksien kasvun vuoksi ei voi olla vaihtoehto. Lisäksi sopimuspalokuntien toiminta tulee turvata.
Haluan olla myös varmistamassa uudelle työnantajalle siirtyvän henkilöstön työehtojen, työolojen ja työhyvinvoinnin säilymisen ja kehittymisen. Hyvinvointialueesta tulee yli
6000 henkilön uusi työnantaja ja hyvän työnantajamaineen luominen on tärkeää. Palkkojen harmonisointi tulee tapahtua ripeällä aikataululla.
TASA-ARVOISTEN LÄHIPALVELUJEN PUOLELLA.
202 MARIA LAAKSO
Olen hetikohta 52-vuotias sairaanhoitaja Riihimäeltä. Sairaanhoitajaksi valmistuin vuonna 1996 Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitoksesta. Urani alun toimin sairaanhoitajana vanhusten huollossa ja sen jälkeen tie vei Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikköön. Edelleen työskentelen samassa rakennuksessa mutta Riihimäen seudun terveyskeskuksen palveluksessa. Monenlaisia muutoksia on tässä matkan varrella nähty.
Päivystyksen sairaanhoitajan työn lisäksi toimin Tehyn ammattiosasto 307 terveyskeskuksen pääluottamusmiehenä nyt neljättä vuotta. Olen myös henkilöstön edustajana terveyskeskuksen johtoryhmässä. Alueellista yhteistyötä muiden tulevan hyvinvointialueidemme kuntien luottamusmiesten kanssa on tehty jo vuosia.
Perheeseeni kuuluu kolme aikuista lasta ja aviomies. Ikääntyvien ja sairastelevien vanhempien kautta saan myös näkökulmaa siihen miten heidän vinkkelistä sote-kenttä toimii tällä hetkellä kunnassamme. Silloin perheestä joku sairastuu vakavasti ja omaisten voimavarat ovat vähissä olisi ensi arvoisen tärkeää että ammattilaiseen saisi avun helposti ja että palveluita olisi saatavilla sen hetkisen tarpeen mukaan eikä niin että joka paikkaan on viikkojen jono joten ei ole muuta mahdollisuutta kun lähteä päivystykseen joka monessa tapauksessa on täysin väärä osoite.
Silloin kun perusterveydenhuolto toimii ja sinne osoitetaan riittävät resurssit, panostetaan matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin palveluihin, vältytään monessa tapauksessa kalliilta erikoissairaanhoidolta ja vapautetaan erikoissairaanhoidon resurssia niille potilaille jotka sinne kuuluu.
Henkilöstöpula on täyttä totta ja nyt on viimehetket panostaa täysillä työolojen parantamiseen ja palkkaukseen. Hyvinvoiva henkilöstö hoitaa hyvin. Oman työn ja organisaation toimintamallien tarkastelu on tervettä toimintaa mutta liiallinen tehostaminen ihmissuhdetyössä ei. Hoitohenkilökunnalla tulee olla aikaa kohdata potilas ja potilaalla on oikeus tulla kuulluksi ja saada tarpeenmukainen oikea-aikainen hoito.
203 RAISA LAURILA-HAKULINEN
Hyvinvointi on monen asian kokonaisuus.
Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, elinvoimalautakunnan ja vammaisneuvoston jäsen. Riihimäen lisäksi Lopen palvelut ovat tulleet tutuiksi Kormussa asuneiden vanhempieni kautta.
Pidän tärkeänä että sote-palvelut tuotetaan julkisen sektorin piirissä, mutta yhteistyössä paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. Hankintaosaaminen on keskeistä jotta pienet toimijat voivat kilpailla isojen yritysten kanssa. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on tärkein voimavara ja laadun tae. Mutta tarvitaan lisäksi hyvää johtamista, sekä prosessien että ihmisten. Yhteistyötä ja palvelujen uudelleenajattelua tarvitaan kaikilla toiminnan tasoilla.
Vanhusten hoiva on keskeinen haaste muuttuvan ikärakenteen vuoksi. Seurasin iäkkään isäni kotihoitoa huolestuneena. Kotihoitoon on saatava lisää resursseja niin että voidaan turvata arvokas vanhuus silloinkin, kun ei itse pysty puolustamaan oikeuksiaan. Ikäihmisille on myös taattava mahdollisuus siirtyä ympärivuorokautiseen hoivaan haluamalleen paikkakunnalle. Uusia yhteisöllisiä asumisratkaisuja on kehitettävä yhteistyössä kuntien kanssa. Myös eri vähemmistöjen erityistarpeet tulee huomioida, sekä perhepalveluissa perheiden moninaisuus.
Kaikissa toiminnoissa tulee huomioida ympäristö ja kuormittaa luontoa mahdollisimman vähän. Ilmastokriisi vaikuttaa monin tavoin ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Muutosten aiheuttamiin terveysuhkiin pitää alueilla varautua ajoissa. Korona on osoitus ihmisen ja luonnon monimutkaisista riippuvuussuhteista. Toisaalta ekosysteemipalvelut turvaavat hyvinvointia, lyhytkin aika luonnossa vähentää stressiä.
Ennaltaehkäisevä työ on keskeistä kun hillitään erikoissairaanhoidon kustannuksia. Lasten ja nuorten kasvavat mielenterveysongelmat ovat tästä ajankohtainen esimerkki. Kaikki keinot on hyödynnettävä – myös kulttuurin ja taiteen merkittävät hyvinvointivaikutukset. Kaikilla on oikeus kulttuuriin. Sote pitää ihmisen hengissä, kulttuuri elossa.
206 RAIJA LEPPÄLAHTI
Hei! Olen Raija, yhden nyt jo aikuisen pienyrittäjän äiti, erikoissosiaalityöntekijä, ja sosiaali- ja terveyspalvelujen monipuolinen asiantuntija.
Minulta löytyy useammalta vuosikymmeneltä työkokemusta sosiaali- ja terveyspalveluista niin hoitajana kuin sosiaalityöntekijänä, ja näiden palvelujen kehittäjänä sekä esimiehenä toimimisesta.
Lähdin vasemmiston ehdokkaaksi, koska omat arvoni ovat aina kohdanneet vasemmiston arvojen kanssa, ja haluan päästä rakentamaan ja korjaamaan meidän kaikkien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Minulle on tärkeää mahdollistaa kaiken ikäisille nopeasti ja helposti saatavilla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, kuin myös kehittää enemmän ennalta ehkäiseviä palvelurakenteita.
Politiikassa olen vasta-alkaja, mutta sosiaali- ja terveys- sekä järjestötoiminnan sektoreilla olen vaikuttanut jo nuoresta pitäen.
Olisi antoisaa päästä käyttämään vuosikymmenten ammattitaitoani uudella tavalla meitä kaikkia koskevassa sote-uudistuksessa.
209 SIRPA LINDROOS
Olen Riihimäkeläinen opetteleva eläkeläinen, joka tekee hoitotyötä vaihtelevan säännöllisesti. Kokemusta on hoito- ja sosiaalialan eri sektoreilta, merkonomina toimistotöistä ja yrittäjyydestä. Olen 6+2 lapsen mumma, aviovaimo ja koiramme emäntä.
Nautin luonnon läheisyydestä, musiikista ja eri kulttuureiden kohtaamisista. Uusin hankintani on liukulumikengät sauvoilla.
Aluevaaleissa pidän tärkeimpinä asioina lähipalveluita, tasapuolista sekä yhdenmukaista avunsaantia ja huolenpitoa terveys– sekä sosiaalipuolella Hämeessä, ihmisen yksilöllisyyden kunnioitusta, ennaltaehkäisyn kehittämistä ja henkilökunnan suhteen työolojen ja hyvinvoinnin merkitsevyyden korostamista sekä palkkojen tason riittävää ylläpitoa. Motivoitunut henkilö luo tulosta, viihtyy hyvin ja on sitoutunut työssään sekä innostunut kehittämään sitä.
Teemme yhdessä korkeatasoisen ja toimivan Sotealueen Kanta-Häneeseen porukassa toisiamme tukien ja kuunnellen.
”Yhdessä yhteiseksi parhaaksi ja tasapuolisesti jokainen huomioiden Kanta-Hämeen Sotessa, kun kerran toimeen tartutaan.”
210 KATRI MARTTILA
Olen Katri Marttila, 49-vuotias kolmen lapsen äiti Lopelta. Ajan työkseni invataksia ja linja-autoa. Olen myös sairaanhoidon lähihoitaja ja työkokemusta löytyy myös maatalouden ja it-alan puolelta.
Olen Vasemmistoliiton ehdokkaana aluevaltuustoon, koska minulle on tärkeää ihmisten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Uskon vahvasti jakamattomaan ihmisarvoon. Haluan ajaa pienten ja hiljaisten etua, heidän asiaansa, jotka eivät helposti saa ääntään kuuluviin.
Työssäni ajan pääsääntöisesti kela-kyytejä. Näen konkreettisesti sen, miten asiakas joutuu kulkemaan pitkiä matkoja palvelujen perässä, mitkä pitäisi olla mahdollista saada lähempää. Pienistä vaivoista tulee nopeasti suuria, jos kynnys avun hakemiseen on korkea. Helposti ja nopeasti saavutettavat peruspalvelut ovat kaikkien etu.
Mielestäni aluevaltuustoon olisi valittava ihmisiä, joita aidosti kiinnostaa yhteisten ja tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla olevien palveluiden tuottaminen. Laadukkaat julkiset palvelut tuottavat hyvinvointia, josta hyöty jää Suomeen, eikä valu veroparatiiseihin. En usko hoiva-alan yksityistämisen tuovan mitään lisäarvoa, se on nähty jo mittavina ongelmina yksityisissä vanhuspalveluissa ja päiväkodeissa. Ihmisten hyvinvointi ei voi olla bisnes, josta joku kuorii kermat päältä.
Myös työntekijöiden työolojen ja palkkauksen on oltava työn vaativuuden mukainen. Sote-alojen arvostuksen on näyttävä konkreettisesti, eikä vain kiitospuheina. Olen itse työskennellyt niin nais- kuin miesvaltaisilla aloilla ja huomannut konkreettisesti eron esimerkiksi palkkauksessa. Naisten euro on edelleen halvempi ja naiset tekevät raskaampaa työtä pienemmällä palkalla. Jotta esimerkiksi hoitajapulaan saadaan kestävä ratkaisu, on päättäjien asenteissa tapahduttava konkreettinen muutos.
212 KATRIINA NORRING
Aluevaalit ovat tärkeät vaalit, olen mukana. Sotealueilla on tärkeää huomioida, että yhdenvertaiset palvelut on suunniteltava ja toteutettava myös vammaisten ihmisten näkökulmasta. Palveluiden on oltava esteettömiä ja saavutettavia. Vammaiset ihmiset tarvitsevat hyvinvointialueen palveluita kaikkein eniten ja monipuolisemmin. On kuitenkin ymmärrettävä erityisesti hoitopolkujen ja vammaispalveluiden merkittävä vaikutus vammaisten ihmisten elämässä.
Oli kyse nuoresta, lapsesta, vanhuksesta tai aikuisesta henkilöiden oikeuksia ei voida ohittaa osaamisen puutteella ja esimerkiksi hoitoon pääseminen kohtuullisessa ajassa on tärkeää, jotta ihmisille ei aiheudu merkittävää haittaa arjessa selviytymiseen. Itse koen tärkeäksi olla heikomman, nuoremman ja hiljaisemman äänenkantaja.
Tulevilta hyvinvointialueen valtuutetuilta vaaditaan laajaa ymmärrystä ja asettumista oman näkökulman ulkopuolelle. Haluan olla osaltani vaikuttamassa siihen, kuinka terveys- ja sosiaalipalvelut jatkossa järjestetään mahdollisimman oikea-aikaisesti, oikean laajuisina, oikeudenmukaisesti ja saavutettavasti. Lisäksi koen, että on tärkeää päätöksenteossa, että kuunnellaan useita tahoja yhden sijaan, sekä tehdään yhteistyötä yli puolue ja kuntarajojen.
Olen 42-vuotias äiti kahdelle lapselleni, puoliso ja bonusäiti neljälle, sekä yhdistystoimija ja joogan harrastaja. Nuorisotyönkentällä olen työskennellyt reilu kaksikymmentä vuotta ja tällä hetkellä työskentelen etsivänä nuorisotyöntekijänä. Koulutukseltani olen yhteisöpedagogi AMK, sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja.
Pidetään kaikki mukana!
214 TAINA NURMINEN
Olen 51-vuotias Riihimäkeläinen Lähihoitaja ,perusterveydenhuollon ammattilainen pitkällä työkokemuksella. Auttaminen,tasa-arvo,oikeudenmukaisuus ja eettisyys ovat minun ohjenuorani niin työssä kuin vapaallakin. Läheiset ja perhe ovat minulle kaikki kaikessa ja tärkeä tukiverkko. Minulla on perusterveydenhuollon työtehtävien ohella myös kriisityön osaamista ja työkokemusta pitkältä ajalta,Kuulun Super ao 615 ry hallitukseen ja olen Super pääluottamusmies.Toimin Riihimäellä Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan jäsenenä,Teknisessä lautakunnassa ja kaupunginvaltuustossa varajäsenenä. Pidän tärkeänä että kaikki saavat sote-peruspalvelut läheltä ja nopeasti asuinpaikkaan katsomatta,niin sosiaalityö kuin terveydenhuoltokin tarvitsee lisää resursseja,-palveluita ja työntekijöitä ennaltaehkäisevään työhön ja siihen perustehtävään,palkkaus pitää saada työn vaativuutta vastaaavaksi jotta tärkeään työhön saadaan houkuttelevuutta,veto-ja pitovoimaa.Kannatan terveyskeskusmaksujen poistamista ja lääkäripalveluita myös pienempiin kuntiin,-kaikilla pitää olla samat oikeudet asuinpaikasta riippumatta. Palo-ja pelastustoimea pitää tukea ja varmistaa että apua saadaan nopeasti ja läheltä,näistä palveluista ei voi tinkiä ja nipistää yhtään. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä pitää lisätä ja ylläpitää,erikoisairaanhoitoa pitää tarjota myöskin läheltä,koen riihimäkeläisenä että hämeenlinna on lähellä ja sielläkin palvelut toimivat hyvin.
Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille!
216 NIINA PAJARI
Olen työskennellyt terveydenhuollossa yli 30 vuotta, viimeiset 8 vuotta esimiehenä ja sairaanhoitajana. Kokemusta on ikäihmisten sekä mielenterveys-ja päihdekuntoutujien parista. Nykyiseen työhöni kuuluu lisäksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa, muun muassa sosiaalityön. Sen vuoksi minulta löytyy ymmärrys sosiaalityön ja terveydenhuollon saumattoman yhteyden tärkeydestä ja molempien hyvästä tavoitettavuudesta.
Sote-uudistuksella on tarkoitus lisätä demokratiaa ja keventää hallintoa.
On erittäin tärkeätä taata ihmisten tasa-arvoinen hoitoonpääseminen. Palo-pelastustoimen toimintaedellytykset on turvattava sekä kehitettävä yhteistoimintaa.
Luottamustehtävänä minulla on varajäsenyys Riihimäen terveyskeskuskuntayhtymän hallituksessa sekä varajäsenyys kirkkovaltuustossa.
Jos haluat lähestyä minua, laita sähköpostia: niinapaniina [at] gmail [dot] com
Käy äänestämässä 216
Terveisin,
Niina Pajari
221 MARIANNA RAUTIAINEN
Olen 65-vuotias venäjän kielenkääntäjä ja tulkki, suorittanut myös markkinointiviestinnän tutkinnon, nyt jo pois aktiivisesta työelämästä. Tein työurani venäjän kaupassa ja IT-alalla. Asun Lopella kauniissa Joentaan kylässä puolison, kahden koiran ja kissan kanssa. Harrastan politiikan lisäksi paljon muuta: mm. ulkoliikuntaa ja kuntosalia päivittäin, kaikenlaista käsillä tekemistä, puutarhan ja kodin tuunausta, kirjallisuutta, matkustamista ja kielten opiskelua
Tulin Vasemmiston jäseneksi ja kuntapolitiikkaan vuonna 2008. Valtuustossa olen kolmatta kautta, nyt myös kunnanhallituksessa. Kokemusta sosiaali- ja terveyspuolen sekä kuntahallinnon päätöksenteosta sain perusturva- ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajakausina sekä nyt jo toista kautta Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän hallituksen jäsenenä. Viime vaalikauden vedin Lopen vammaisneuvostoa.
Sote-uudistuksessa on tärkeää, että tuleva aluehallinto mahdollistaa laajan päätösvallan vaaleissa menestyneille luottamushenkilöille. Valtuuston pitää saada päättää palveluiden määrästä ja sijoituksesta. Lautakuntiin pitää saada päättäjiä jokaisesta alueen kunnasta. Sosiaalipalvelut ovat jääneet sote-keskusteluissa varjoon; ne tulee nostaa uudistuksessa heti alkumetreillä samaan arvoon sairaanhoidon ja perusterveyshoidon kanssa.
Tasavertaisuus ja saavutettavuus ovat tulevien sote-alueiden päätavoite. Kannatan asiakasmaksujen alentamista sekä alueiden verotusoikeutta. Resurssien vaatiessa on aiheellista käyttää apuna ostopalveluita yksityisiltä paikallisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Hoitovastuuta ei saa ulkoistaa isoille terveysjäteille, joiden verovälttely vie rahat pois Suomesta ja voitontavoittelu houkuttelee huonontamaan henkilöstön työoloja.
Alueuudistus on iso investointi. Sen pitää vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia nopean hoitoon pääsyn ja laajan ennaltaehkäisevän toiminnan avulla. Kun soteuudistus hoidetaan hyvin ja inhimillisesti, väestön hyvinvointi lisääntyy ja näin myös kustannukset pienenevät.
223 RIITTA ROMU
Olen riihimäkeläinen varhaiskasvatuksen palveluohjaaja, Perheeseeni kuuluu kaksi aikuista lasta. Olen ollut aktiivisena toimijana kuntapolitiikassa jo vuosien ajan. Minulla on kokemusta valtuuston, lautakuntien ja maakuntavaltuuston jäsenyydestä, sekä niin kunnallisen osakeyhtiön, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallitustyöskentelystä. Olen myös aktiivinen ammattiyhdistystoimija, toimin tällä hetkellä JHL- liiton hallituksessa.Hyvinvointialueet tulevat toimimaan merkittävinä työnantajina ja haluan olla tuomassa omaa vahvaa osaamistani ja kokemustani uuteen organisaatioon. Hyvinvointialueella on varmistettava, että työntekijöillä on mahdollisuus työhyvinvointiin, työssäjaksamiseen ja hyviin työehtoihin. Haluan olla varmistamassa, että voimme jatkossa turvata kaikille Kanta-Hämäläisille hyvät ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja työntekijöille reilut työehdot.
229 ARJA TYLLI
Olen riihimäkeläinen 61-vuotias äidinkielenopettaja. Yläkoulun opettajana tunnen hyvin oppilashuollon ja lastensuojelun arkea. Mummuna myös lapsiperheiden kuviot ja päiväkotien haasteet ovat tulleet tutuiksi. Vanhusten kotipalvelut, saattohoito ja erikoissairaanhoito on käyty omakohtaisesti läpi lähiomaisia hoivatessa. Riihimäen kaupunginvaltuustossa vaikutan nyt ensimmäistä kautta.
Ykköstavoitteenani aluevaaleissa on turvata lähellä olevat toimivat peruspalvelut ja kehittää niitä – olipa kyse sitten kehon tai mielen sairaudesta, lasten, nuorten tai vanhusten tarpeista.
Näissä vaaleissa on kyse kovan luokan asioista: terveydestä, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Etenkin lapsiperheille ja nuorille suunnattuja palveluja tulee kehittää määrätietoisesti. Palveluja tulee olla myös siellä, missä lapset, perheet ja nuoret arjessaan liikkuvat eli päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.
Olen tyytyväinen sote-uudistuksen etenemiseen. Vihdoinkin päästään parantamaan terveys-, sosiaali- ja pelastuspalvelujen sekavaa organisaatiorakennetta. Ja näin voidaan kehittää Kanta-Hämettä kokonaisvaltaisemmin. Ja mikä tärkeää: asukkaat valitsevat päättäjät eli aluevaltuutetut suoralla vaalilla.
Pidän tärkeänä, että verovaroin rahoitetut palvelut ovat julkisesti tuotettuja ja valvottuja. Verovaroja ei tule käyttää kasvattamaan yksityisten hoiva- ja terveysyritysten voittopotteja. Perusterveydenhuolto kaipaa kiireellisimmin lisää resursseja ja uudistamista. Sen tulee olla myös soteuudistuksen ykkösasia.
Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaisten työ on toimivan yhteiskunnan kivijalka. Pitää löytyä lisää rahaa pienipalkkaisten erikoisosaajien palkkoihin. Henkilöstön tulee saada suoraan vaikuttaa työoloihin ja -ehtoihin. Oman ammattinsa osaaja tietää parhaiten, mistä hyvä hoito ja hoiva syntyy.
227 AKI TUOMI
Olen 57-vuotias logistiikkatyöntekijä. Vaimoni kanssa meillä on 5 lasta ja 16 lastenlasta. Toimin pääluottamusmiehenä logistiikka-alan yrityksessä. Toimin varavaltuutettuna Lopella ja teknisen lautakunnan varajäsenenä.