VALTUUSTOALOITE OPPIMISEN TUEN TEHOSTAMISEN TOIMENPITEISTÄ
Varhaiskasvatuksessa (1.8.2022 alkaen) ja perusopetuksessa on käytössä lakisääteinen oppimisen tuen malli. Eri tukimuodot on jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Noin 23 % peruskoululaisista saa tehostettua tai erityistä tukea. Sekä tehostettuun että erityiseen tukeen siirrettyjen oppilaiden määrä kasvaa vuosittain.
Jokaisessa päiväkotiryhmässä Riihimäellä on tuen tarpeen lapsia. 21 lapsen ryhmässä lakisääteiset tukitoimet eivät onnistu, eikä inkluusio välttämättä sovi kaikille. Myös muun ryhmän tarpeet saattavat jäädä ryhmään integroidun tuen lapsen vuoksi vähemmällä huomiolle, koska ryhmäkokoa ei ole pienennetty eikä henkilöresurssia lisätty.
Tehostetun ja erityisen tuen oppilaat opiskelevat peruskoulussa yleisopetuksen ryhmissä tai osittain tai kokonaan pienryhmässä. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tiedot muun muassa tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden saamasta tuesta.
Erityisen tuen lapsilla on sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa oikeus erityisopetukseen ja muihin tukitoimiin. Tukitoimet määritellään lakisääteisissä pedagogisissa asiakirjoissa. Opetuksen järjestäjän on vastattava kaikissa tapauksissa, että lapsen oikeus opetussuunnitelman mukaiseen kasvatukseen ja opetukseen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeen toteutuu.
Useat oppimisvaikeuksia aiheuttavat tekijät voidaan tunnistaa jo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana. Mitä aikaisemmin lapsi saa tarvitsemaansa tukea, sitä paremmin vältetään vaikeuksien lisääntyminen ja kasautuminen. Lisäksi on olennaista taata tuen muotojen jatkuminen, kun lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen.
Riihimäellä on useita ongelmia lasten oikeudessa saada tarvitsemaansa pedagogisen asiakirjojen mukaista tukea. Esimerkiksi yläkouluissa laaja-alaisia erityisopettajia on liian vähän, jotta erityisopettajaresurssia riittäisi luokkiin integroiduille tuen oppilaille. Erityisopettajien työtaakka on valtava, eikä oppilaiden tukea pystytä resurssien puutteen vuoksi toteuttamaan.
Varhaiskasvatuksen täysissä ryhmissä henkilömitoitukset ovat lain kannalta minimissä. Kolmiportaisen tuen mallin edellyttämä lapsen välitön auttaminen ei toteudu, koska varhaiskasvatuksen erityisopettajia on liian vähän. Myös tukitoimia ohjaavien konsultoivien varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrä on tarpeeseen nähden liian vähäinen.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja perusopetuksen laaja-alaisten erityisopettajien määrää lisäämällä varhaiskasvatuksen ja koulunkäynnin tukea pystyttäisiin toteuttamaan nykyistä paremmin. Lisäksi erityisopettajia tarvittaisiin suunnittelemaan varhaiskasvatuksen opettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien kanssa niiden tuen oppilaiden opetusta, jotka opiskelevat integroituina muuhun ryhmään. Tällaiseen konsultaatioapuun eivät tämänhetkiset niukat resussit taivu.
Riihimäen hankevetoinen perhe- ja lapsipolitiikka sekä määräaikaiset työsuhteet eivät houkuttele päteviä erityisopettajia varhaiskasvatukseen eikä ja perusopetukseen.
Lakisääteisen oppimisen tuen tehostamiseksi Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että
- Riihimäellä selvitetään pikimmiten erityisopettajien lisätarve sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa, jotta jokaisen tuen oppilaan oikeus erityisopetukseen toteutuu.
- Lisätarpeessa otetaan huomioon suositusten mukaan erityisopettajien määrä suhteessa lasten määrään (esimerkki varhaiskasvatus: 1:100, esiopetus 1:50, kertoimet ryhmiä muodostettaessa tehostetun tuen lapsen kerroin 2 ja erityisen tuen lapsen kerroin 3, erityisryhmien koko enintään 12 lasta (jos ryhmässä korkeintaa viisi tehostetun tuen tai erityisen tuen lasta, 8 lasta mikäli ryhmässä vain tehostetun tuen tai erityisen tuen lapsia, 6 lasta kehitysvammaisten ryhmässä, kaikissa erityisryhmissä oltava vähintää yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja).
- Tehostetun ja erityisen tuen paikalliset ongelmakohdat tulee selvittää ja korjata havaitut ongelmat. Selvityksessä tulee osallistaa sekä oppilaat, huoltajat, erityisopettajat, varhaiskasvatuksen, luokan- ja aineenopettajat sekä oppilashuollon henkilöstö.
- Riihimäelle laaditaan kolmiportaisen tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta läpi peruskoulun, jotta pystytään luomaan pitkäjänteinen tuen polku.
Riihimäellä 30.6.2022
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
7.3 valtuuston kokouksessa päätettiin lisämäärärahasta tonttikauppoihin liittyen, hyväksyttiin vastaukset aloitteesiin turvallisesta koulumatkasta sekä vanhusneuvolasta. Valtuutetultamme Erja Hirviniemiltä kuultiin puhe jälkimmäiseen liittyen.
Koko valtuuston mielestä suunnitelmaa vanhusneuvolasta olisi tehtävä vielä tämän vuoden aikana ennen sotepalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueelle.
Kaikki valtuutettumme olivat paikalla kokouksessa, oli hienoa nähdä koko porukalla pitkästä aikaa.
Tämän päivän kokouksen palkkiot lahjoitamme Unicefin kautta Ukrainalaisten auttamiseksi.
———————————————————————————————————————-
Vasemmiston valtuustoaloite työllistämisehdon käyttöönotosta Riihimäen kaupungin julkisissa hankinnoissa oli kaupunginhallituksen käsittelyssä eilen. Valtuusto käsittelee esityksen ensi viikon kokouksessaan.
Työllistämisehdolla tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöön ja hankintasopimukseen sisällytettyä erityisehtoa, joka velvoittaa sopimuskumppanina toimivaa yritystä työllistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä (esim. maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja nuoret).
Työllistämisehto on käytössä pääkaupunkiseudulla ja siitä on saatu hyviä kokemuksia julkisten hankintojen avulla työllistymisessä. Etenkin suurissa hankinnoissa työllistämisehdolla on positiivinen vaikutus kaupungin työllisyystilanteeseen.
Olemme esittäneet työllistämisehdon sisällyttämistä osaksi kaupungin vastuullisuuskriteereitä. Mielestämme työllistämisehto on otettava mukaan julkisia hankintoja suunniteltaessa joko ehdottomana ehtona, ostorajaan perustuvana ehtona tai laatukriteerinä, jossa kilpailutuksessa
työllistymistä voidaan pisteyttää.
Mikä ihmeen kuntastrategia?
Itsensä määrittelemistä? Tavoitteiden asettamista? Suunnan ottamista? Brändäämistä? Johtamisen työkalu? Osallistumisen kokemuksia? Yhteisen pelin sääntökirja? – Kyllä. Riihimäen kaupungin uuden strategian on oltava ainakin kaikkea tätä.
RakasRiksu 2035 -strategialuonnos on ollut kaupunkilaisten, henkilöstön ja päättäjien tutkailtavana. Kaupunginvaltuuston Vasemmistoliiton ryhmä on pohdiskellut luonnoksesta seuraavaa:
Pikkukaupunkeja on paljon. On hyvä, että Riihimäki näkyy ja erottuu muista lyhyiden välimatkojen kaupungeista rohkealla ja humoristisella otteella. Ikuisen hauskuuden tavoittelun sijaan on kuitenkin tärkeämpää luoda todellista hyvinvointia. Eikä pelkästään huippuosaajille vaan kaikille nykyisille ja tuleville riihimäkeläisille riippumatta elämäntilanteesta tai lähtökohdista.
Laadukasta elämää voi Riihimäellä elää, jos arvostamme ja säilytämme monimuotoista luontoa. Vetovoimainen kaupunki vaalii myös omaleimaista paikallishistoriaansa, joka näkyy myös katukuvassa. Vartissa pääsee harrastamaan eri liikuntalajeja ja nauttimaan kulttuurielämyksistä.
Kunnan strategia ohjaa myös eurojen käyttöä. Strategialuonnoksen tavoitteissa korostetaan Riihimäkeä huippuosaamisen ja korkeatasoisen robotiikkaosaamisen keskuksena. Oikoen ei onni Riihimäellekään aukene. Nimittäin laadukas varhaiskasvatus, perusopetus ja muu koulutus on syytä lapsiystävällisyyden hengessä nostaa ensisijaiseksi tavoitteeksi. Koulutusmyönteisen kaupungin imago houkuttelee myös työnhakijaa!
Strategiatyön haasteista vähäisin ei ole jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Olosuhteet muuttuvat nopeasti, yllättäen ja ennakoimattomasti. Strategiatavoitteena kestävän kasvun yhteisö on sitä viisasta etunojaa, joka jokaisen vastuullisesti toimivan asukkaan, päättäjän ja virkahenkilön on toiminnassaan otettava huomioon.
Kestävyyden kulmakiveksi tulee ympäristökriteereiden lisäsi ottaa sekä eettinen että sosiaalinen kestävyys. Vuoteen 2035 mennessä Riihimäenkin tulee vähentää eriarvoisuutta hyvinvoinnissa, terveydessä ja osallisuudessa.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Riihimäki
RIIHIMÄEN VASEMMISTOLIITON VALTUUSTORYHMÄN AIKAANSAANNOKSIA EDELLISELLÄ VALTUUSTOKAUDELLA
- Valtuustoaloite kaikille avoin ja maksuton perhepuisto Riihimäelle, Juha Hiltunen
- Valtuustoaloite turvallisen ajon koulutuksesta osaksi työssään autoilevien kaupungin työntekijöiden perehdytystä ja liikenneriskien hallintaa, Janne Yrjölä ym.
- Voimaperheet -toimintamalli käyttöön Riihimäellä, Juha Hiltunen
- Työllistämisehto käyttöön Riihimäen kaupungin julkisissa hankinnoissa, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
- Terveyskeskusmaksujen maksuvapaus mahdollisuus ihmisten tietoisuuteen
- Pitkäaikaistyöttömien uimahallin maksuttomia käyntejä, Pilvi Uuttu
- Liukuesteet yli 70-vuotiaille, Erja Hirviniemi
- Mielenterveys- ja päihdeneuvottelukunta perustettiin, Sami Rauhala
- Minnesota-mallin päihdehoito kaupungin palveluvalikoimaan, Juha Hiltunen ja Erja Hirviniemi
- Mielenterveys- ja päihdeohjelma Riihimäelle, Juha Hiltunen ja Erja Hirviniemi
- Vastustimme maakunnan ja sairaanhoitopiirin vaihtamista
- Vastustimme Kaukolämpö Oy:n osakkeiden myyntiä
- Pride-liputus Riihimäelle, Aino-Kaisa Pekonen
- Lukolliset huumeneula roskikset julkisiin puistoihin, valtuustoryhmä
- Kokemusasiantuntijoiden käyttö koululaisten päihteiden käytön ja syrjäytymisen ehkäisyssä, Juha Hiltunen
- Päiväkotiapulaisia Riihimäelle, Anne Immonen
- Kohdunkaulan syövän joukkoseulontoja yli 65-vuotiaille, Erja Hirviniemi
- Kannatimme vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustamista
- Kannatimme Riihimäen liittymistä Suomirata Oy:öön
- Äänestyspaikkojen suunnittelu yhdessä nuorten kanssa, valtuustoryhmä
- Julkisten vessojen lisääminen Riihimäelle, Pilvi Uuttu
- Kotouttamisohjelman pikainen toimeenpano ja palvelujärjestelmä